torstai 20. marraskuuta 2014

YLE-keskustelussa unohtuu ihmisten tarve ja oikeus tietää


Photo Unsplash.com by Sylwia Bartyzel
Keskustelua YLEn palveluista hallitsee mediayritysten kaupallinen näkökulma. Samalla aktiivisesti unohdetaan yhteinen intressi, ihmisten tarve ja oikeus tietää. Vain riittävä tieto mahdollistaa ihmisten enemmistön suhteellisen järkevän toiminnan ja rauhanomaisen, hyvinvointia tuottavan yhteiselon.
Tietohuollolla ja informaatio-ohjauksella on huomattavat inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset, joita ei voi saavuttaa vain kaupallisella tiedonvälityksellä. Tähän liittyy isoja yleisiä yhteiskunnallisia tarpeita, joihin liiketaloudellisin periaattein toimivien mediayritysten rahkeet eivät millään riitä, eikä oikein kiinnostuskaan. Klikkausten metsästys tuottaa ihan toisenlaisia otsikoita ja sisältöjä.


Mikään julkinen tai yksityinenkään organisaatio ei voi jättää asioistaan kertomista joukkomedian varaan vaan joutuu tosissaan kehittämään omia viestintäkanaviaan ja sisältöjään vastaamaan omien yleisöjensä tiedontarpeita ja kiinnostuksen kohteita. Tiedettävää ja tiedotettavaa on yksinkertaisesti liikaa minkään median jakeluun.

Kansalaisen tulee tietää huomattava määrä asioita jo pelkästään voidakseen noudattaa lakeja, tai löytääkseen tarvitsemiaan tavaroita tai palveluita. Kansantaloudellisista syistä meidän toivotaan milloin säästävän, milloin kuluttavan enemmän. Esimerkiksi energiankulutuksen ohjaaminen ruuhkahuipuista vähemmän paineisiin ajankohtiin viestinnän keinoin palvelee kiistatta niin energiantuottajan kuin kuluttajan ja ympäristönkin etua.

Niinikään ihmisten on jo olosuhteiden pakosta kannettava entistä enemmän vastuuta omasta ja läheistensä terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Kuka erottaa ja paljastaa tiedon humpuukista? Lasten kasvun ja kehityksen tukeminen viisaasti ei sekään suju ilman valpasta ja valistunutta tiedonvälitystä ja keskustelua. Itsensä työllistäminenkin edellyttää oma-aloitteista uuden, muuttuvan tiedon seurantaa – puhumattakaan osallistumisesta ja vaikuttamisesta itseään koskevaan päätöksentekoon.

Pitäisikö ihmisten ostaa erikseen kaikki nämä välttämättömät tiedot? Olisiko luotettavaa informaatiota edes rahalla saatavilla? Vähänkin laajempaa tiedonkeruuta tai syvempää asiantuntemusta ja analysointia vaativa tieto maksaa jo sen verran, ettei se ole yksittäiselle ostajalle realistinen vaihtoehto. Hyvin tehdyt ja kohdennetut mediasisällöt löytävät kyllä maksavat asiakkaansa tälläkin hetkellä.

Miksi siis YLE julkisena palveluna ei saisi toteuttaa kansallista viestinnällistä ja tietohuoltoa ylläpitävää tehtäväänsä myös teksteinä verkossa, kun kerran suuri osa ihmisistä käyttää mediaa tässä muodossa. Miksi YLE ei saisi tuottaa uutisia myös paikallisista asioista ja kirittää alueensa muuta mediaa hoitamaan omaa tehtäväänsä niin laadukkaasti kuin suinkin? Ilman laatukilpailua tilanne olisi vallan onneton. Ja miten YLE ylipäänsä tavoittaisi hyötytietoa tarvitsevat, ellei se saisi luoda käyttötottumuksia ja päivittäisiä vuorovaikutusyhteyksiä yleisöihinsä myös taiteen, viihteen ja urheilun alueella?

Verovaroin mahdollistettu, hallituksesta riippumaton ja kaiken kansan kattava YLE on meille kaikille välttämätön. Sen tulee myös kestää tehtävänsä toteutukseen kohdistuvaa kriittistä tarkastelua, jonka painavimpana arviointiperusteena on ihmisten tarve ja oikeus olennaiseen tietoon.

1 kommentti:

  1. Yle on hieno laitos, mutta välillä olen leikkinyt ajatuksella, miten paljon tuoreempaa sisältöä ja kansainvälistä mainetta olisimme saattaneet saada, jos Ylen digitoimintaa vastaava summa olisikin sijoitettu uuteen yksikköön.

    Ja jos sen nimi olisi ollut vaikkapa Wikimedia Finland Foundation....

    VastaaPoista